Miksi toimin kuten toimin vaikka tiedän että ei pitäisi

Olet päättänyt pudottaa painoa ja päätät ryhtyä dieetille. Muutama päivä menee ihan hyvin. Sitten ajelet työpäivän jälkeen kaupan kautta kotiin ja hyllyt ovat pullollaan kiusausta toisen perään. Pääset melkein jo kassalle asti, kun mieliteko käy liian voimakkaaksi ja palaat takaisin hakemaan sen tutun suklaalevyn. 

On kuin katsoisit itseäsi sivusta, mutta et voi itsellesi mitään.

Miksi mieliteot vievät? 

Kyse on siitä, että meissä on autopilotti, joka on ohjaksissa. Sisällä hyrrää moottori, jolla on ihan eri ohjausjärjestelmä, kuin me haluaisimme ja mistä olemme tietoisia. Silloin meillä ei ole keinoja katkaista omaa toimintaamme.

On kuin jokin toiminto meissä menisi jumiin. Eikä meillä ole oikeita työkaluja selvittää missä vika on, saati miten se korjataan.

On nimittäin niin, että meissä on tietynlaiset selviytymismekanismit, jotka aktivoituvat, kun jotain haastavaa tapahtuu. Kun väsymys, lannistus ja motivaatiopula iskee, arjesta tulee helposti selviytymistä ja silloin keinot loppuvat kesken.

Selviytymiskeinot kehittyvät kun luomme oman tapamme olla maailmassa. Selviytymiskeinot ovat toimimattomia sisäisiä malleja, eli tavallaan ohjauslaite, joka on vähän rikki. Siksi tutustumalla omaan ohjausjärjestelmään, on helpompi ymmärtää miksi toimit tietyllä tavalla ja muuttaa sitä.

Meillä on 3 pääselviytymiskeinoa sekä erilaisia näiden yhdistelmiä, mikä tekee kaikesta vielä haastavampaa.

Kolme pääselviytymiskeinoa – mielitekojen perussyyt

Välttely

​​Viivyttely, passiivis aggressiivisuus ja märehtiminen ovat esimerkkejä hyödyttömistä selviytymismekanismeista, joita voimme tietoisesti tai tiedostamatta käyttää.

Välttelevässä selviytymiskeinossa henkilö muuttaa käyttäytymistään välttääkseen vaikeiden asioiden ajattelemisen, tuntemisen tai tekemisen. 

Tähän selviytymiskeinoon kuuluu yrittää välttää stressitekijöitä niiden käsittelemisen sijaan eli toimintamalli on paeta paikalta (fyysisesti tai henkisesti).

Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että turrutamme tunteitamme jollain haitallisella toimintatavalla. 

Mukautuminen ja uhrautuminen

Mukautuvan selviytymiskeino on asettaa muiden tarpeet etusijalle. Tämä on toimimaton selviytymismekanismi henkilöille, joilla on voimakas vastuuntunto muita kohtaan, alhainen itsetunto ja hylkäämisen pelko.

Mukautuva näyttää aina kärsivän tavalla tai toisella.

Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että lohdutamme itseämme jollain haitallisella toimintatavalla. 

Vaativuus, ylikompensaatio

Kun käytämme ylikompensaatiota selviytymiskeinona, toimimme päinvastoin kuin tilanne saa meidät tuntemaan. Esimerkiksi sen sijaan, että tuntisimme olomme haavoittuvaksi, haluamme kokea, että tilanne on meidän kontrollissa. Saatamme käyttäytyä kohtuuttoman kontrolloivalla tavalla myös muita kohtaan.

Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että kontrolloimme itseämme jollain haitallisella toimintatavalla.

Nämä tunteet tai käytöstavat eivät ole kuitenkaan todellista luontoamme, vaan niitä käytetään selviytymiskeinona tyydyttämään tyydyttämättömiä ydintarpeitamme.

Voi siis olla, että ahmiminen, laihduttaminen tai jokin muu äärimmäinen kohtelu itseä kohtaan on seurausta turruttamisesta, lohduttamisesta tai kontrollista. Toimintamalli voi olla sama, mutta syyt erilaiset.

Jo pelkästään se, että tulet omista selviytymismekanismeista tietoiseksi, auttaa purkamaan niitä ja niiden seurauksia. Ymmärrät miksi mieliteot vievät.

Omiin selviytymismekanismeihin tutustumalla vyyhti lähtee aukeamaan ja todellinen muutos voi alkaa.

———

Artikkelin kirjoittaja Jaana Mikkonen on yksi Kuningatarvalmennuksen asiantuntijoista ja vastaa kysymyksiisi kursseilla ja asiakaspalvelussa.